Elämme energiaa

04.01.2022

Elämänenergia, niin luonnollista ja kaikkialla. Millaista energiaa luommekaan elämäämme, kohtaamisin kanssa ihmisten kanssa ja kaikessa hetkessä, onko kaikki lähtöisin itsestämme? Omasta energiastamme? Heijastuen ajatuksistamme, teoistamme ja omasta olemuksestamme?

Miten kohtaamme minkäkin tilanteen, kanssa ihmisen, miten juuri tämän hetken? Kuinka paljon annan eilisen vaikuttaa tähän hetkeen? Hyväksynkö tämän hetken sellaisenaan vai valitsenko vastustaa mitä juuri nyt tapahtuu?

 Valintoja kerta toisensa jälkeen. 


Miten helposti osoitammekaan sormella jotakuta toista sen sijaan, että pysähtyisimme itsemme äärelle. Havahtumaan, näkemään asioista eri näkökannoista. Kantamaan ehkä oman vastuumme valinnoistamme, elämämme tapahtumista ja suhtautumisistamme asioihin ja tuntemuksistamme.

Kaikkeen tapahtumaan ympärillämme emme voi vaikuttaa, vai voimmeko? Voimmeko vaikuttaa kuitenkin tekemällä valinnan, miten reagoimme mihinkin ja missäkin tilanteessa? Vetäen ehkä rajoja. Hoitaen ja huolehtien itsestämme tarpeenmukaisella tavalla. Valita tehdä valinta kantaa vastuu omalla polullamme? 

Ajattelemalla positiivisesti, nähden kaikessa jotain hyvää, ei se aina helppoa ole. Mutta jos edes yritän, edes pikkuriikkisen, silloinkin kun on vaikeaa. Edes hetken päästä...kun pahamieli, kiukku tai mikä tahansa tunne on ylitetty tai olen siihen havahtunut. Hyväksyen hetket ja tunteet, silloinkin kun on vaikeaa.  Tehdä valinta työskennellä oman persoonamme kanssa, vahvistaa itseämme pysyäksemme omassa voimassamme. Antaa ehkä itselle anteeksi ylireagointia, ehkä opetella toimimaan toisin? Hyväksyä tehneensä parhaansa siinä hetkessä, sillä tiedolla ja osaamisella mitä siinä hetkessä oli, hyväksyä sama myös toisessa kanssa ihmisessä. Voiko lähettämämme energia muuttua? ehkä rakkaudellisemmaksi oman kasvun myötä? 

 Elämä kun on mitä erilaisempia tapahtumia, kohtaamisia, toisinaan käsittämättömiäkin.  

Miten milloinkin?

Kuljemmeko polkuamme omassa rauhassa, oman itsemme äärellä? Kuljemmeko polullamme toisinaan toisen tukemana, on oma valintamme.  Valitsemmeko jättää milloin minkäkin taaksemme ja siirtyä eteenpäin? Valitsemmeko hetkittäin pysähtyä ja kysyä mitä minulle kuuluu, mikä on tarpeen juuri nyt?

Onko näillä merkitystä?


Elämä, jokainen hetki on valintoja, kerta toisensa jälkeen. Me emme ole vastuussa toistemme valinnoista, voimme olla kuitenkin toistemme tukena, eikö?  Mahdollistaen toiselle tukea valinnan vapauteen, hyväksyen jokaisen omana itsenään, jokaisen tasavertaisena.

  Vapauteen tehdä valintoja.

Meillä on täysi oikeus valita käyttäytymisemmekin missäkin tilanteessa. Voimme käyttäytyä epärehellisesti, elää menneessä tai tulevassa,

 voimme valita joka hetki myös toisin. 

Voimme elää oppien, eläen hetkiä tietoisemmin, eläen tässä ja nyt, hyväksyen ja anteeksi antaen. Olemalla rehellinen ennenkaikkea itselleen.

Elämän energia?

Onko kaikki luomamme energiaa, välittyen aina eteenpäin palaten luoksemme, ennemmin tai myöhemmin? 

Vetääkö välittämämme energia puoleensa magneetin lailla, juuri sitä mitä olemme ajatuksin, teoin ja sanomisin? Työntäen pois kaiken siihen sopimattoman? 

Näkyvätkö vaikutuksen ajan saatossa ja ovatko ne nähtävissä monin eri tavoin, miten kukin kaiken haluaa mitenkin sitten nähdä ja mistä suunnasta?

Mitä jos elämä itsessään on kuin peili?

Kannustan ja rohkaisen vaikuttamaan elämääsi vielä tietoisemmin, niin ajatuksin, sanoin kuin teoin luodakseni tasapainoa olemiseesi. Kuunnellen, vahvistaen itseäsi kasvaaksesi ja olemaan oma itsesi. Tarvitsematta välittää mitä muut ajattelevat tai haluavat kenenkin olevan. Uskalla olla rohkea, kohdata ja näyttää itsellesi kaikki puolesi kuin seisoessasi peilin edessä. Katsomaan itseäsi lempeästi, hyväksyen ja tarpeenmukaan anteeksiantaen.

Vastaako se metsä niin kuin sinne huudetaan?


- Paula